Indonesia
| vesipinta-ala = 4,85 % | väestönlaskentavuosi = 2023 | väkiluvun-sijaluku = 4 | väkiluku = 277 534 122 | väestötiheys = 134 as. / km² | itsenäisyystapahtumat = Alankomaista – julistautui– tunnustettu | itsenäisyysvuodet = 17. elokuuta 1945
27. joulukuuta 1949 | valuutta = rupia | valuuttatunnus = IDR | aikavyöhyke = UTC+7 / UTC+9 | kesäaika = ei käytössä | kansallislaulu = Indonesia Raya | kansallislauluääni = | verkkotunnus = .id | suuntanumero = 62 |hdi-vuosi = |hdi-sija = |hdi = | bkt-vuosi = 2013 | bkt-sija = 15 | bkt = 1285 miljardia USD | bkt-per-asukas = 5 200 USD | valtiomuoto = tasavalta | muut-kaupungit = Surabaya (2 600 000 as.) | väestönkasvu = 0,95 % | väestönkasvuvuosi = 2014 | maatalous = 38,3 % | teollisuus = 12,8 % | palvelut = 48,9 % | lyhenne = ID | ajoneuvo = RI | lentokone = PK | alaviite = }}
Indonesian tasavalta eli Indonesia () on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Indonesian noin 17 000 saarella elää useita toisistaan eroavia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Niistä jaavalaiset ovat suurin ja poliittisesti hallitseva ryhmä. Jaava on keskussaari, jonka länsiosassa on maan pääkaupunki Jakarta. Yhtenäinen identiteetti on Indonesiassa syntynyt kansallisen kielen, muslimienemmistöisen väestön ja siirtomaavallan sekä sitä vastaan käydyn kamppailun kautta. Indonesian kansallinen tunnuslause ''Bhinneka tunggal ika'' ("erilaisuudessaan yhtenäinen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilmentää maan monimuotoisuutta. Separatismi ja muut jännitteet ovat kuitenkin aiheuttaneet väkivaltaisuuksia, jotka ovat haitanneet maan poliittista ja taloudellista vakautta. Suuresta väkiluvusta ja tiheästi asutuista seuduista huolimatta Indonesiassa on laajoja luonnontilaisia alueita, joilla vallitsee maailman toiseksi suurin biodiversiteetti. Vaikka Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, köyhyys on yksi nyky-Indonesiaa määrittävistä piirteistä. Indonesia on trooppista aluetta ja kuuluu tulivuorivyöhykkeeseen. Wikipedian tuottama
-
1
-
2Tekijä Indonesia. Departemen Penerangan
Julkaistu 1954Djakarta, Kementerian Penerangan [1954?]158 p. : ill. ; 23 cm. -
3Tekijä Indonesia. Departemen Tenaga Kerja
Julkaistu 1986[Jakarta] : Departemen Tenaga Kerja R.I., [1986]1 v. (various foliations) ; 30 cm. -
4Tekijä Kosgoro (Kalimantan Selatan, Indonesia)
Julkaistu 1981[Banjarmasin] : Kosgoro, [1981]102 leaves in various foliations ; 33 cm. -
5Jakarta : Badan Meteorologi dan Geofisika, Departemen Perhubungan, Indonesia,v. ; 21 x 27 cm.
-
6[Jogjakarta, 19.v. map. 30 cm.
-
7Jakarta : Proyek Survai dan Perencanaan Umum, Lembaga Penerbangan dan Antariksa Nasional, [1985]v, 286 p. ; 30 cm.
-
8Julkaistu 1982Jakarta : Departemen Pendidikan dan Kebudayaan, Direktorat Jenderal Pendidikan Dasar dan Menengah, Direktorat Pendidikan Dasar, Proyek Pembinaan Sekolah Luar Biasa, 1982/1983 [i.e. 1982 or 1983]205 leaves ; 28 cm.Muut tekijät: “...Proyek Pembinaan Sekolah Luar Biasa (Indonesia)...”
-
9Julkaistu 1985Yogyakarta : Proyek Pembinaan Perguruan Tinggi Agama, Institut Agama Islam Negeri Sunan Kalijaga, 1985.vii, 149, xxvii : ill., maps, plans ; 32 cm.Muut tekijät: “...Proyek Pembinaan Perguruan Tinggi Agama/IAIN Sunan Kalijaga (Indonesia)...”
-
10Tekijä Hamid, Zahri
Julkaistu 1978[Jakarta] : Binacipta, 1978.iv, 148 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
11Julkaistu 1972[Djakarta] : Departemen Perhubungan, Direktorat Djenderal Perhubungan Laut, Direktorat Perkapalan dan Pelajaran, [1972]7, 13 leaves; 33 cm.“...Indonesia...”
-
12Tekijä Harahap, M. Yahya
Julkaistu 1975Medan : Zahir Trading Co., 1975.i, 289 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
13Julkaistu 1970[Sabang] : Pelaksana Pembangunan Projek Pelabuhan Bebas Sabang, 1970.[34] p. : map ; 19 cm.“...Indonesia...”
-
14Julkaistu 1981[Jakarta] : Departemen Penerangan RI, 1981.92 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
15Julkaistu 1975Jakarta : Lembaga Penelitian Maluku, 1975.37 leaves ; 30 cm.Muut tekijät: “... sejarah Indonesia., 1975...”
-
16Julkaistu 1970[Surabaja] : Sekretariat D.P.R.D.-G.R. Propinsi Djawa Timur, 1970.15 leaves ; 32 cm.“...Jawa Timur (Indonesia)...”
-
17[Jakarta] Departemen Keuangan Republik Indonesia.v. 21 cm.“...Indonesia...”
-
18Julkaistu 1970Djakarta, Pos Tiga [1970]viii, 409 p. 33 cm.“...Indonesia...”
-
19Julkaistu 1969Djakarta, Erlangga, 1969.xi, 231 p. 22 cm.“...Indonesia...”
-
20Julkaistu 1977Jakarta : Biro Kepegawaian Departemen Sosial R.I., 1977.655 p. ; 29 cm.“...Indonesia...”