Indonesia
| vesipinta-ala = 4,85 % | väestönlaskentavuosi = 2023 | väkiluvun-sijaluku = 4 | väkiluku = 277 534 122 | väestötiheys = 134 as. / km² | itsenäisyystapahtumat = Alankomaista – julistautui– tunnustettu | itsenäisyysvuodet = 17. elokuuta 1945
27. joulukuuta 1949 | valuutta = rupia | valuuttatunnus = IDR | aikavyöhyke = UTC+7 / UTC+9 | kesäaika = ei käytössä | kansallislaulu = Indonesia Raya | kansallislauluääni = | verkkotunnus = .id | suuntanumero = 62 |hdi-vuosi = |hdi-sija = |hdi = | bkt-vuosi = 2013 | bkt-sija = 15 | bkt = 1285 miljardia USD | bkt-per-asukas = 5 200 USD | valtiomuoto = tasavalta | muut-kaupungit = Surabaya (2 600 000 as.) | väestönkasvu = 0,95 % | väestönkasvuvuosi = 2014 | maatalous = 38,3 % | teollisuus = 12,8 % | palvelut = 48,9 % | lyhenne = ID | ajoneuvo = RI | lentokone = PK | alaviite = }}
Indonesian tasavalta eli Indonesia () on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Indonesian noin 17 000 saarella elää useita toisistaan eroavia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Niistä jaavalaiset ovat suurin ja poliittisesti hallitseva ryhmä. Jaava on keskussaari, jonka länsiosassa on maan pääkaupunki Jakarta. Yhtenäinen identiteetti on Indonesiassa syntynyt kansallisen kielen, muslimienemmistöisen väestön ja siirtomaavallan sekä sitä vastaan käydyn kamppailun kautta. Indonesian kansallinen tunnuslause ''Bhinneka tunggal ika'' ("erilaisuudessaan yhtenäinen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilmentää maan monimuotoisuutta. Separatismi ja muut jännitteet ovat kuitenkin aiheuttaneet väkivaltaisuuksia, jotka ovat haitanneet maan poliittista ja taloudellista vakautta. Suuresta väkiluvusta ja tiheästi asutuista seuduista huolimatta Indonesiassa on laajoja luonnontilaisia alueita, joilla vallitsee maailman toiseksi suurin biodiversiteetti. Vaikka Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, köyhyys on yksi nyky-Indonesiaa määrittävistä piirteistä. Indonesia on trooppista aluetta ja kuuluu tulivuorivyöhykkeeseen. Wikipedian tuottama
-
81Julkaistu 1976Jakarta : Djambatan, c1976.xxx, 262 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
82Julkaistu 1971[Djakarta, Warta Ekonomi Maritim, 1971-v. forms. 32 cm.“...Indonesia...”
-
83Julkaistu 1969Djakarta : Djambatan, 1969.viii, 130 p. ; 22 cm.“...Indonesia...”
-
84Julkaistu 1972Jakarta, Biro Penyalur Brosur Pajak [1972]321 l. 32 cm.“...Indonesia...”
-
85Julkaistu 1977Jakarta : Diperbanyak oleh BAPENEK, [1977]220 p. ; 32 cm.“...Indonesia...”
-
86Julkaistu 1969[Djakarta : s.n., kata pengantar 1969]viii, 116 p. ; 20 cm.“...Indonesia...”
-
87Tekijä Soemodiredjo, Soegondo
Julkaistu 1963Djakarta, Lembaga Administrasi Negara, 1963.59 p. 22 cm.“...Indonesia...”
-
88Julkaistu 1975Jakarta : Departemen Penerangan R.I. , 1975.98 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
89Julkaistu 1975[Jakarta] : Govt. of Indonesia, [1975?]1 v. (various pagings) : ill., folded maps ; 29 cm.“...Indonesia...”
-
90Julkaistu 1979Jakarta : Ghalia Indonesia, 1979.176 p. (p. 174-176 blank) ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
91Julkaistu 1976[Jakarta] : Dept. of Information, Republic of Indonesia, [1976-1977]4 v. : ill. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
92Julkaistu 1971Djakarta : Gabungan Importir Nasional Seluruh Indonesia, [kata pengantar 1971]vii, 236 p. ; 33 cm.“...Indonesia...”
-
93Julkaistu 1981Surabaya : Usaha Nasional, 1981.568 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
94Julkaistu 1975[Jakarta] : Dept. of Information, Republic of Indonesia, [1975?]75 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
95Julkaistu 1970[Djakarta] Departemen Transmigrasi dan Koperasi [1970]4, 97 ̋. 27 cm.“...Indonesia...”
-
96Julkaistu 1981Jakarta : Dharma Bhakti : Diedarkan, Yayasan Kesejahteraan Jayakarta Kodam V/Jaya, [1981?]208 p. ; 22 cm.“...Indonesia...”
-
97[Jakarta] : Republik Indonesia, [19--]-v. ; 28 cm.“...Indonesia...”
-
98Julkaistu 1970Djakarta, Pos Tiga [1970]viii, 343 p. 33 cm.“...Indonesia...”
-
99Julkaistu 1971Djakarta : Jajasan Binatera, [1971]199 p.“...Indonesia...”
-
100Tekijä Miraza, Abdul Malik
Julkaistu 1970[Medan] Penerbit Suzuki, 1970.vi, 143 p. 32 cm.“...Indonesia...”