Indonesia
| vesipinta-ala = 4,85 % | väestönlaskentavuosi = 2023 | väkiluvun-sijaluku = 4 | väkiluku = 277 534 122 | väestötiheys = 134 as. / km² | itsenäisyystapahtumat = Alankomaista – julistautui– tunnustettu | itsenäisyysvuodet = 17. elokuuta 1945
27. joulukuuta 1949 | valuutta = rupia | valuuttatunnus = IDR | aikavyöhyke = UTC+7 / UTC+9 | kesäaika = ei käytössä | kansallislaulu = Indonesia Raya | kansallislauluääni = | verkkotunnus = .id | suuntanumero = 62 |hdi-vuosi = |hdi-sija = |hdi = | bkt-vuosi = 2013 | bkt-sija = 15 | bkt = 1285 miljardia USD | bkt-per-asukas = 5 200 USD | valtiomuoto = tasavalta | muut-kaupungit = Surabaya (2 600 000 as.) | väestönkasvu = 0,95 % | väestönkasvuvuosi = 2014 | maatalous = 38,3 % | teollisuus = 12,8 % | palvelut = 48,9 % | lyhenne = ID | ajoneuvo = RI | lentokone = PK | alaviite = }}
Indonesian tasavalta eli Indonesia () on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Indonesian noin 17 000 saarella elää useita toisistaan eroavia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Niistä jaavalaiset ovat suurin ja poliittisesti hallitseva ryhmä. Jaava on keskussaari, jonka länsiosassa on maan pääkaupunki Jakarta. Yhtenäinen identiteetti on Indonesiassa syntynyt kansallisen kielen, muslimienemmistöisen väestön ja siirtomaavallan sekä sitä vastaan käydyn kamppailun kautta. Indonesian kansallinen tunnuslause ''Bhinneka tunggal ika'' ("erilaisuudessaan yhtenäinen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilmentää maan monimuotoisuutta. Separatismi ja muut jännitteet ovat kuitenkin aiheuttaneet väkivaltaisuuksia, jotka ovat haitanneet maan poliittista ja taloudellista vakautta. Suuresta väkiluvusta ja tiheästi asutuista seuduista huolimatta Indonesiassa on laajoja luonnontilaisia alueita, joilla vallitsee maailman toiseksi suurin biodiversiteetti. Vaikka Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, köyhyys on yksi nyky-Indonesiaa määrittävistä piirteistä. Indonesia on trooppista aluetta ja kuuluu tulivuorivyöhykkeeseen. Wikipedian tuottama
-
21Tekijä Notosoetardjo, Achmad, Hadji
Julkaistu 1962[Djakarta] Jajasan Pemuda, 1962.64 p. 18 cm.“...Indonesia...”
-
22Julkaistu 1970[s.l.] : Jemmars, [197-?]168 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
23Julkaistu 1975[Jakarta : Central Bureau of Statistics, Annual Statistics & Publications Division?], 1975.241 leaves ; 32 cm.“...Indonesia...”
-
24Julkaistu 1973Jakarta, Bipenek, 1973.366 l. 33 cm.“...Indonesia...”
-
25Tekijä Boediono, B.
Julkaistu 1975[Jakarta] : Terbitan Humas Direktorat Jenderal Pajak, diusahakan oleh Majalah mingguan Berita pajak, [1975]931 p. : forms ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
26
-
27Julkaistu 1974Jakarta, Bipinek, Bureau for Distributor of Books on Economics & Finance, 1974.427 l. 31 cm.“...Indonesia...”
-
28Julkaistu 1972Djakarta, 1972.189 l. 33 cm.“...Indonesia...”
-
29Julkaistu 1982Jakarta : Tamtama Karya, [1982]2, 71 leaves ; 32 cm.“...Indonesia...”
-
30Tekijä Yuwono, Susilo, 1943-
Julkaistu 1982Bandung : Alumni, 1982.x, 198 p. : ill. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
31Julkaistu 1973[Jakarta : Pemerintah Republik Indonesia, 1973-v. ; 31 cm.“...Indonesia...”
-
32Julkaistu 1971Djakarta : Economic, 1971.a-d, 32, 184 leaves ; 33 cm.“...Indonesia...”
-
33Julkaistu 1974[Jakarta] : [publisher not identified], [1974 or 1975]28, [13] leaves : maps ; 21 x 33 cm.“...Indonesia...”
-
34Julkaistu 1971Djakarta, Gabungan Importir Nasional Seluruh Indonesia [1971]iii, 58 l. 29 cm.“...Indonesia...”
-
35
-
36Julkaistu 1979[Jakarta] : Republik Indonesia, 1979.xi, 206 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
37Julkaistu 1979[Jakarta : Republik Indonesia, 1979-v. <2 > ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
38Julkaistu 1972[Denpasar : Pertjetakan Bali, 1972]165 p. ; 32 cm.“...Indonesia...”
-
39Julkaistu 1981[Jakarta] : Dept. of Information, Republic of Indonesia, [1981]161 p. ; 21 cm.“...Indonesia...”
-
40Julkaistu 1973[Jakarta, Berita Pajak, 1973]83 p. 22 cm.“...Indonesia...”